Eleltiin 90-luvun puoliväliä. Työskentelin muun muassa Volvon Kaivokselan toimipisteessä, jossa käytettiin autoalalla tyypillistä IBM:n AS/400-järjestelmää. Korjaamohallia myöten 5250-tyyppiset päätteet, ja jonkin verran jo yleistyneiden PC-tietokoneiden pääte-emulaattoriohjelmistot, avasivat tietokoneisiin aiemmin perehtymättömälle jonkinlaisen ensikosketuksen tietojenkäsittelyn maailmaan.
By ClickRick – Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6693700
Minulla ei ollut sinällään PC-maailman rasitteita harteillani, eikä siten myöskään ennakkokäsityksiä tai hokemia siitä miten keskuskoneet olisivat muka jotenkin vanhanaikaisia. Ne eivät sitä olleet tuolloin eivätkä ole sitä tänä päivänäkään, vaikka historiaa niillä on paljon ja – myönnettäköön – joissakin tapauksissa hieman arkaainen käyttöliittymä ja järjestelmänhallinta.
Kotona oli kyllä ollut ensimmäisestä IBM:n PC-tietokoneesta lähtien molemmilla vanhemmillani omat koneensa, mutta ne eivät minua juuri kiinnostaneet, kuten eivät myöskään tuolloin 1980-luvun alun mittaan hurjasti yleistyneet tietokone- ja muut elektroniset pelit. Eivät muuten kiinnosta nykyisinkään!
AS/400 pohjautui tosiasiassa IBM:n System/36-järjestelmään (joka oli System/34:n seuraaja, ja tietysti sitä edeltäneestä System/32:sta) joten kysehän oli ammoin vain 16-bittisenä syntyneestä varsinaisia mainframeja pienemmistä kokonaisuuksista. Toki vuosikymmenten mittaan ja Kaivokselan järjestelmää ajatellen bittisyyden ohella moni muukin asia oli muuttunut, ja tänä päivänä AS/400-järjestelmät tunnetaan i-Series aikakauden jälkeen kai yksinkertaisesti osana IBM Power Systems-tuotelinjaa.
By Viola Levan – https://www.letgo.com/en-ca/i/ibm-as400-730-model-9406-730-version-v5r2-cum-release-c4272530-system-typeprocessor-telefon-numarasi-gizlenmistir-total-dasd-telefon-numarasi-gizlenmistir-gb-dasd-protection-raid-total-memory-1536-mb-system-console-twinax-primary-type-drive-internal-8-mm-s_71d7b074-5fe6-4bb4-b909-735513497646 — ARCHIVED AT [1], CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=87438444
Kaivokselassa ollut AS/400 ei ollut aivan noin korkea, ehkä puolet tuosta – vai olikohan niitä peräti kaksi kappaletta (ja niiden yhteydessä ketjulomakkeille tulostaneet “rivikirjoittimet”, nekin suurikokoisia). Joka tapauksessa ensin asentajatehtävissä ja myöhemmin siirryttyäni takuukäsittelijäksi 5250-pääteistunnot tulivat tutuiksi. Mutta en vielä arvannut, että tietokoneiden parissa kuluisivat seuraavat vuosikymmenet!
Kerran minulla oli näet jotakin asiaa töihin lauantaina, ja kävin kääntymässä yläkerrassa olleen työpöytäni liepeillä. AS/400-järjestelmän “pääkäyttäjän” Raunon pöydällä huomasin päätteellä jonkinlaisen virheilmoituksen. Soitin siitä paikasta varsinaiselle ATK-päällikölle, joka istui parturissa jossakin päin pääkaupunkiseutua. Hän antoi minulle puhelimitse ohjeet miten kaatunut “ajo” saatiin tehtyä uudelleen. Tämä oli mielestäni erityisen jännittävää puuhaa, ja heti maanantain tultua intoilin kahvitauolla asiasta.
PC-tukihenkilö aikansa kuunneltuaan nykäisi hihasta ja sanoi, että ovathan nämä AS/400-järjestelmät mielenkiintoisia, mutta jos semmoisiin UNIX-järjestelmiin perehtyisit… niissä olisi vielä enemmän lähitulevaisuudessa kysyntää tekijöille. Ja oikeassa oli – tuolloin eleltiin varsinkin kuluttaja-Internetin räjähdysmäisen kasvun alkuhetkiä. Tätä kirjoittaessa on aika lailla kolmekymmentä vuotta silloisesta keskustelusta.
Sinällään nuo ensikosketukset tietojenkäsittelyyn muodostivat minulle käsityksen siitä mikä ja millainen on tietokone, ja tänä päivänä ajelen kotiympäristössäni IBM:n vuoden 1981 mainframe-käyttöjärjestelmää – toki virtualisoituna. Avainsanat tähän Hercules emulaattori ja MVS 3.8j Turnkey.
Joskus 1998 keväällä olin opiskelemassa Ammatti-Instituutissa jonkinlaista tietojenkäsittelyn perustutkintoa. Olin kuitenkin välitunneilla ja ehkä oppitunneillakin puhunut Unixista (siitä juuri mitään tosiasiassa ymmärtämättä joitakin kotikokeiluja lukuunottamatta – joista mainittakoon sentään yli 40 RISC-tietokonetta) joten kadun toiselta puolelta, silloisesta Novogroup Oyj:stä, tuli jonkinlainen delegaatio suorastaan oppitunnilta hakemaan juttelutuokioon käytävälle.
Volvon PC-tukihenkilö oli ollut oikeassa. Melko lailla samantien tehtiin työsopimus josta muistelen, että siinä olisi mainittu opiskelujen takia korkeintaan 20 työtuntia kuukaudessa. Ensimmäinen kuukausi meni siten, että tuo määrä kymmenkertaistui, ja sillä tiellä olen vieläkin – toki normaaleja työviikkoja tehden.
Minulla kävi sikäli tuuri, että tuohon maailmanaikaan vähäisemmilläkin koulunkäynneillä pääsi alalle. Olen usein sanonut asian näin: jos kysyttäessä osasi jotenkin koherentisti kuvailla mikä UNIX on, työpaikan sai niin että napsahti! Silloin on täytynyt olla kova kysyntä työmarkkinoilla, ja tekijät (tai sellaiseksi väljästi määriteltävät) totisesti kiven alla.