{"id":204,"date":"2026-08-26T03:26:16","date_gmt":"2026-08-26T03:26:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/?p=204"},"modified":"2026-08-26T03:30:18","modified_gmt":"2026-08-26T03:30:18","slug":"chevrolet-grand-rational","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/2026\/08\/26\/chevrolet-grand-rational\/","title":{"rendered":"Chevrolet Grand Rational"},"content":{"rendered":"\n

Buickilla oli ’84-’87 Grand National ja siit\u00e4kin ter\u00e4stetty “GNX”. Passiivi-Instituutissa ollaan pitk\u00e4lle edenneen keski-i\u00e4n runtelemia, hattu on tukevasti p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja k\u00e4velykeppitelinekin (j\u00e4re\u00e4n rannikkotykin hylsy<\/em>) on ik\u00e4\u00e4n kuin ennakoivasti sijoitettuna eteisen tuntumaan.

Mink\u00e4\u00e4n sortin turboahdinprojektia ei koskaan ole tullut tehdyksi, joten hiljattainen hankinta (Caprice sedan 4.3 v6 1988) saa toimia askartelun kohteena. Perusmoottorihan on suurin piirtein sama kuin aikoinaan GMC Syclone\/Typhoon – vekottimissa, jotka olivat 90-luvun alun niit\u00e4 tuntemattomille googlettamisen arvoisia.

SAE-paperi Syclonen moottorista l\u00f6ytyy netist\u00e4 ja tokihan siin\u00e4 pieni\u00e4 eroja t\u00e4llaiseen vanhojen hattup\u00e4isten \u00e4ijien klassiseen full size sedanin voimanl\u00e4hteeseen l\u00f6ytyy, mutta t\u00e4ss\u00e4 projektissa kiinnostaa l\u00e4hinn\u00e4 konsepti, ja jos se sitten tuntuu aikanaan silt\u00e4 ett\u00e4 kiva juttu, niin voihan sit\u00e4 sitten v\u00e4h\u00e4n sellaisen vakavamielisemm\u00e4n ahdinmoottorinkin rakentaa.

Nyt menn\u00e4\u00e4n kuitenkin varsin maltillisesti etenkin tehojen ja v\u00e4\u00e4nt\u00f6jen suhteen. Nimi Grand Rational<\/em> on tietenkin v\u00e4\u00e4nn\u00f6s Buickin klassikosta. Siin\u00e4 oli muuten eri v6, 3.8 litrainen Buickin huonetta ja sukua oleva – muutoinkin yksi General Motorsin kaikkien aikojen robusteimmista perusmoottoreista.

Voimansiirtohan t\u00e4ss\u00e4 on TH700R4 ja taka-akselina 8.5″ 10-bolt k\u00e4kikellolukolla ja 2.56 v\u00e4lityksell\u00e4. Tuo harva v\u00e4litys sopii oikein mukavasti Passiivi-Instituutin maantieajeluihin, sill\u00e4 menn\u00e4kseen oikeastaan yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ment\u00e4v\u00e4 “isolle tielle”, ja kuka sit\u00e4 nyt viitsisi korkeilla kierroksilla ajella.

Polttoaineen ruiskutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja moottorinohjauksesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tuonnempana.

Kierroksista puheen ollen GMC Syclonessa taisi olla maksimissaan 4800rpm ja kyll\u00e4 se vastaavasti jonnekin nelj\u00e4n ja puolen tuhannen, ehk\u00e4 vajaan viiden tuhannen paikkeille saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin. Itse asiassa kun on tullut ajeltua laptop kiinni n\u00e4iss\u00e4 kahdessa 4.3 v6 – vehkeess\u00e4 (pickup ja Caprice) on normaali ajelu vaihteluv\u00e4lill\u00e4 1600 – 2500 kierrosta minuutissa sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s ne satasen alueet.

No joka tapauksessa logistinen tapahtuma oli kun pitk\u00e4\u00e4n odoteltu paketti Ankkalinnasta saapui \u00e4imistelt\u00e4v\u00e4ksi ja hieman tuonnempana moottoritilaan soviteltavaksi. Se t\u00e4rke\u00e4mpi puoli eli apumiehen pakosarja mihin itse turbokin sijoittuu, todenn\u00e4k\u00f6isesti sopii sellaisenaan. Kuljettajan puoli saattaa tuottaa sovittelutarpeita tai konsanaan erilaisen, esimerkiksi pickupin vakiopakosarjan apumiehen puolelta k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 kuljettajan puolelle siten, ett\u00e4 “exit” osoittaa eteenp\u00e4in. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miten sopivat paikoilleen.<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Buickilla oli ’84-’87 Grand National ja siit\u00e4kin ter\u00e4stetty “GNX”. Passiivi-Instituutissa ollaan pitk\u00e4lle edenneen keski-i\u00e4n runtelemia, hattu on tukevasti p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":206,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-204","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-passiivi-instituutti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":208,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/208"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}