{"id":62,"date":"2025-04-18T17:53:30","date_gmt":"2025-04-18T17:53:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/?p=62"},"modified":"2025-04-19T07:16:54","modified_gmt":"2025-04-19T07:16:54","slug":"miten-paadyin-atk-alalle-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/2025\/04\/18\/miten-paadyin-atk-alalle-osa-2\/","title":{"rendered":"Miten p\u00e4\u00e4dyin ATK-alalle, osa 2"},"content":{"rendered":"\n

Tosiaankin l\u00f6ysin itseni vuonna 1998 aivan yll\u00e4tt\u00e4en Novogroupin palkkalistoilta tittelill\u00e4 “Unix Systems Administrator<\/em>“, vaikka aloittaessani en – enk\u00e4 todella moneen vuoteen viel\u00e4 sen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n<\/em> – oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt miten laaja ja huikean hieno k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4maailma olikaan kyseess\u00e4. Taidanko viel\u00e4 kolmen vuosikymmenenk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen?<\/p>\n\n\n\n

Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4en konesalissa (ja ymp\u00e4ri maata asiakastiloissa<\/em>) oli kai joitakin satoja j\u00e4rjestelmi\u00e4, osa fyysisi\u00e4 ja osa virtualisoituja. N\u00e4it\u00e4 oli moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n niin liike-el\u00e4m\u00e4n kuin julkishallinnon puolella. K\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4 oli UNIX-puolella suurten valmistajien (IBM AIX, Sun Solaris, HP-UX, Digital Unix jne.) ohella my\u00f6s kirjava kokoelma l\u00e4hinn\u00e4 valmistajakohtaisesti lisensoituja versioita System V Unixista, joka edustaa toista p\u00e4\u00e4haaraa UNIX-sukupuussa. Se toinen on BSD eli Berkeley System Distribution. Yksinkertaistettu ja jo osin vanhentunutkin kuva UNIX-sukupuusta on Wikimediasta per\u00e4isin: This file is licensed under the Creative Commons<\/a> Attribution-Share Alike 3.0 Unported<\/a> license<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Unix on suurin piirtein saman ik\u00e4inen kuin min\u00e4. Se kehittyi 1960-luvun loppumetreill\u00e4 (olen syntynyt vuonna 1970). Ennen Unixia oli tietysti monia muitakin k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4, mutta keskitymme nyt l\u00e4hinn\u00e4 Unixiin, koska se on ollut leip\u00e4puuna. Jos vertaisin itse\u00e4ni kovan luokan Unix-ammattilaisiin, niin luonnehtisin itse\u00e4ni osuuskaupan johtajaksi (pienell\u00e4 ja syrj\u00e4isell\u00e4 paikkakunnalla<\/em>). Olen kuitenkin ilokseni saanut ty\u00f6skennell\u00e4 monien “kovien luiden” kanssa. Jokaiselta olen oppinut ja jokaista muistelen l\u00e4mpim\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Tuohon aikaan Unix-tietokoneet olivat eritt\u00e4in kalliita, jo itse laitteisto ja tietyiss\u00e4 tapauksissa k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n lisenssi. Riippumatta siit\u00e4 puhutaanko euroista vai markoista, kyse oli jopa miljoonista. CAD-ty\u00f6asemat saattoivat niinik\u00e4\u00e4n maksaa satoja tuhansia. Linux ei aivan viel\u00e4 ollut siin\u00e4 valta-asemassa kuin miss\u00e4 se on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mutta niin vain k\u00e4vi, ett\u00e4 vanhoista ja perinteisist\u00e4 Unix-j\u00e4rjestelmist\u00e4 taitaa olla IBM AIX ja Sun (kr\u00f6h\u00f6m, Oracle<\/em>) Solaris jossakin m\u00e4\u00e4rin viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. HP-UX lienee aika henkitoreissaan, muistelen lukeneeni ettei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole ostettavissa valmistajalta.<\/p>\n\n\n\n

No joka tapauksessa kun aloittelin hienoista rimakauhua tuntien Novogroupin UNIX-teamissa, onnekseni minut laitettiin sittemmin my\u00f6s hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ni Martin oppiin. H\u00e4n oli tuolloin jo kokenut Unix Systems Administrator ja oli ansainnut kannuksensa t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4en muun muassa System 36:n parissa. Martti sitten opetti aivan rauhallisesti “nuotit”, miten j\u00e4rjestelm\u00e4yll\u00e4pitoa tehtiin, tietenkin aloittaen aivan yksinkertaisista asioista. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 taisi olla luoda oma k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnukseni. Hiljattain muistelimme ja taisi olla niin, ett\u00e4 Martilla oli UID 1936 ja olikohan minulla sitten 1937.<\/p>\n\n\n\n

Joka tapauksessa nuo kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 Unix Systems Administrator-vuottani Novogroupilla olivat tietenkin valtavan nopean oppimisen aikaa. Mutta aivan haavereitta ei p\u00e4\u00e4sty: pari sellaista tapausta on, joita en vain pysty mitenk\u00e4\u00e4n unohtamaan, joten kerron ne nyt t\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olin hankkinut Aeleen Frischin “Essential Systems Administration”-opaskirjan, O’Reillyn kustantaman. L\u00f6ytyy t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani yh\u00e4 sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 englanninkielisin\u00e4 versioina, aivan muutaman senttimetrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6st\u00e4. Teos on mainio. Se on eritt\u00e4in hauskalla tavalla kirjoitettu ja tietenkin kului noiden kahden ensimm\u00e4isen vuoden aikana aivan hiirenkorville.<\/p>\n\n\n\n

Tapahtui er\u00e4s rekrytointi jossa ojensin Fransille tuon kirjan ja sanoin “lue tuo” ennen haastattelua. Frans tuli mukaan Novolle ja taisi seurata per\u00e4ss\u00e4 Nokian tutkimuskeskukseenkin. Ei ollut Fransillakaan aiempaa Unix- tai ATK-taustaa ammatillisessa mieless\u00e4, mutta nopeana oppijana otti homman haltuun hienosti.<\/p>\n\n\n\n

SAGE tutki joskus 90-luvulla maailmanlaajuisesti ett\u00e4 miten ovat ihmiset p\u00e4\u00e4tyneet Unix-t\u00f6ihin. Muistan ett\u00e4 jokin murskaenemmist\u00f6 (90%) oli ruksannut valinnan “ajelehdin sattumanvaraisesti t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n” ja ett\u00e4 keskenj\u00e4\u00e4neit\u00e4 yliopistomatematiikan opintoja oli niinik\u00e4\u00e4n valtavan suurella osuudella taustallaan.<\/p>\n\n\n\n

Helppo n\u00e4hd\u00e4 tapahtumaketju: yliopiston p\u00e4\u00e4teluokassa ensikohtaaminen Unixin kanssa, ja seh\u00e4n on kiehtova maailma. Siihen voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 jumiin! Tuonnempana k\u00e4sittelen my\u00f6s ilmi\u00f6t\u00e4 “Unix folkloristiikka<\/em>” jolla on melko suuri merkitys siihen, ett\u00e4 itse innostuin asioista.<\/p>\n\n\n\n

Tuon kirjan ohella hankin O’Reillyn teossarjaa varmaankin yli hyllymetrin, seassa “Practical Unix & Internet Security<\/em>“, jonka tunnollinen lukeminen johti melkoiseen katastrofiin. Olin kai edellisen\u00e4 iltana lueskellut huolestuneena TFTP-protokollan tietoturvaongelmista. T\u00f6ihin p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni taisin sitten kokeilla jokseenkin sattumanvaraisesti yhdess\u00e4 talon suurimmista IBM AIX-j\u00e4rjestelmist\u00e4, ett\u00e4 mahtaako tftp-istunnolla saada haetuksi itselleen \/etc\/passwd-tiedoston. Toimin suurin piirtein seuraavasti root-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • $PWD = \/etc (eli sattumalta olin \/etc-hakemistossa)<\/li>\n\n\n\n
  • tftp localhost<\/strong><\/li>\n\n\n\n
  • get \/etc\/passwd<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n k\u00e4vi niin, ett\u00e4 tftp-client aloitti<\/em> tuon “get \/etc\/passwd” – pyynn\u00f6n luomalla ty\u00f6hakemistoon (joka sattui olemaan \/etc) tyhj\u00e4n<\/em> tiedoston nimell\u00e4 passwd. Peli oli menetetty v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, sill\u00e4 Unixissa root-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 todella on jokseenkin rajoittamattomat oikeudet. Tuo k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4hallinnan tiedosto oli juuri muuttunut nollakokoiseksi.<\/em> K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis kyseisest\u00e4 valtavan suuresta AIX-j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 katosi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tietokanta. Varmistaakseni tuhon kirjauduin viimeisest\u00e4 avoinna olleesta root-istunnosta l\u00e4hte\u00e4kseni lounaalle. Security ennen muuta!<\/p>\n\n\n\n

    Lounastauko j\u00e4i lyhyeksi, koska tilanteesta nousi valtava<\/em> meteli. <\/p>\n\n\n\n

    J\u00e4rjestelm\u00e4n toivuttaminen ei sitten ollut mik\u00e4\u00e4n ihan yksinkertainen juttu, eik\u00e4 olisi minulta onnistunut. Kokenut ja taitava Timo pelasti j\u00e4rjestelm\u00e4n takaisin k\u00e4ytt\u00f6kuntoon, mutta t\u00e4h\u00e4n meni aikaa (pelkk\u00e4 POST eli power on self test taisi vied\u00e4 puoli tuntia tai kolme varttia<\/em>), ja koko sen ajan h\u00e4pesin niin ett\u00e4 olisin voinut menn\u00e4 lopuksi el\u00e4m\u00e4\u00e4ni konesalin korotetun lattian alle piiloon. Muistelen ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiimoilta p\u00e4\u00e4stiin oikein lehtiinkin, er\u00e4iden julkissektorin ajojen my\u00f6h\u00e4stymisen takia. Nuo AIX-j\u00e4rjestelm\u00e4t olivat todella valtavan suuria, ja aiheuttamani k\u00e4ytt\u00f6katkos vaikutti huomattavaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 oli muistaakseni pakko “IVO”-bootata ja nostaa k\u00e4yntiin nauha-asemalta k\u00e4sin single user<\/em>-tilaan, ja sitten palautella varmistuksilta tuhoamani tiedosto. Nyt kun t\u00e4st\u00e4 on aikaa ainakin nelj\u00e4nnesvuosisata, voin jo asiasta kertoa, mutta kyll\u00e4 se oli h\u00e4pe\u00e4llinen katastrofi. T\u00e4m\u00e4n kaltaista tekee vain nuori ja kokematon, vailla harkintaa oleva ihminen.<\/p>\n\n\n\n

    Toinen mieleenpainunut tapaus oli paljon pienempi vahinko, mutta omalla tavallaan – nyt uskaltaa jo sanoa – koominen. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 juuri ennen kotiin l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ty\u00f6jonoon ilmestyi pyynt\u00f6 muuttaa er\u00e4\u00e4n HP-UX – j\u00e4rjestelm\u00e4n kernelin (k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n ytimen<\/em>) asetuksia. Ty\u00f6pyynn\u00f6n takana oli semmoinen aika totinen ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kiukkuisuutenkin taipuvainen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, joten ajattelin ker\u00e4ill\u00e4 itselleni “brownie points” hoitamalla moisen pikkujutun alta pois ennen kotiin l\u00e4ht\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Kirjauduin siis j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, pys\u00e4ytin ohjelmiston heitetty\u00e4ni siit\u00e4 ensin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t pihalle, sammuttelin tietokannan ja ryhdyin k\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n kernel-vipuja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen laitoin palvelimen uudelleenk\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n, ja viimeistelin tikettiin uroty\u00f6ni. En kuitenkaan tyytynyt t\u00e4h\u00e4n, vaan kenties henkseleit\u00e4 paukutellen oikein soitin ty\u00f6pyynn\u00f6n tekij\u00e4lle jotta “valmista tuli!”.<\/p>\n\n\n\n

    Puhelimessa oli hiljaisuus, jonka j\u00e4lkeen sielt\u00e4 kuului yksikantaan “Mielenkiintoista<\/em>“.<\/p>\n\n\n\n

    En heti ymm\u00e4rt\u00e4nyt mist\u00e4 olisi kyse, joten vuolaasti selitin ett\u00e4 nyt on sitten kernel-vivut k\u00e4\u00e4nnetty ja j\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4ynnistetty uudelleen (hyv\u00e4 ett\u00e4 en tivannut itselleni jonkinlaista mitalia ty\u00f6suorituksestani<\/em>). Taas k\u00e4vi niin, ett\u00e4 puhelimesta kuului “Mielenkiintoista<\/em>“.<\/p>\n\n\n\n

    Aloin jo hieman turhautumaan, ja ryhdyin selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkemmin ett\u00e4 nyt on tosiaan se kernel parametroitu uudestaan, ja … puhetulvani keskeytettiin. Kyseinen henkil\u00f6 sanoi ty\u00f6skennelleens\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 keskeytyksett\u00e4<\/em> jo useiden tuntien ajan, ja ett\u00e4 h\u00e4n olisi kyll\u00e4 huomannut, jos jotain olisi tehty.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole tietoa siit\u00e4, mink\u00e4 HP-UX – j\u00e4rjestelm\u00e4n otin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseni tuona kes\u00e4isen\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yritin min\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen etsiskell\u00e4, mutta palvelimia oli niin valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4… ja kuten vastaavissa puuhissa ty\u00f6skennelleet tiet\u00e4v\u00e4t, voi n\u00e4it\u00e4 avoimia istuntoja olla joskus jopa kirjaimellisesti satoihin eri j\u00e4rjestelmiin, kun veroilmoitukseen on tapana kirjata ammatiksi Unix Systems Administrator.<\/p>\n\n\n\n

    No, n\u00e4m\u00e4 tapaukset ehk\u00e4 menev\u00e4t paljon vedotun nuoruuden, kokemattomuuden ja harkitsemattomuuden piikkiin. Haavereita voi n\u00e4iss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 tapahtua kokeneellekin, ja er\u00e4s vaarallinen vaihe ammatissa on sen alkumetrien j\u00e4lkeen kun alkaa olla semmoinen tunne, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 jo hoituvat…<\/p>\n\n\n\n

    Muutoin nuo kaksi vuotta Novogroupilla olivat antoisat ja tietenkin asioiden oppimisen kannalta keskeiset. Vuoden 2000 toukokuussa aloittelin sitten kokonaan toisenlaisessa Unix-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, eli Nokian tutkimuskeskuksessa Ruoholahdessa, miss\u00e4 kaikkiaan kuusi vuotta vier\u00e4hti. <\/p>\n\n\n\n

    NRC:n jakso oli sellainen, ett\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 siell\u00e4 opittua, ja meinaan viel\u00e4 el\u00e4kkeelle siirrytty\u00e4ni tehd\u00e4 paljon niill\u00e4 teknillis-tieteellisen maailman ohjelmistoilla joihin sain onnekseni siell\u00e4 perehty\u00e4. Tutkimuskeskuksessa Helsingin ja Tampereen osalta oli jokseenkin “Unixia konesalista ty\u00f6p\u00f6ydille asti”, eli CAD-ty\u00f6skentelyn ja erilaisten simulaatioiden ja tuotekehityksen maailma. Tuohon aikaan siell\u00e4 taidettiin tehd\u00e4 viel\u00e4 perustutkimustakin, ja koska ty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6 oli vahvasti akateemispainotteinen ja erilaisia asioita opettamassa tohtorisihmisi\u00e4 my\u00f6ten laaja joukko, olen usein referoinut kyseisi\u00e4 vuosia er\u00e4\u00e4nlaisena yliopisto-aikanani.<\/p>\n\n\n\n

    Sellaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 teimme hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ni Mikaelin kanssa melkoisen hienoja juttuja, joita ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvitse ammatillisesti h\u00e4vet\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Ja toinen yst\u00e4v\u00e4 ja kollega niilt\u00e4 ajoilta (Mika) on aika ajoin my\u00f6s todennut, ett\u00e4 NRC:ll\u00e4 ty\u00f6skentely oli my\u00f6hempi\u00e4 uravuosia ajatellen v\u00e4h\u00e4n kaksipiippuinen juttu, nimitt\u00e4in NRC:ll\u00e4 p\u00e4\u00e4si n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mihin Unix todella pystyy, ja moni paikka sen j\u00e4lkeen on suorastaan v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4nyt Unixin (ja nykyisin Linuxin) kyvykkyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tosiaankin l\u00f6ysin itseni vuonna 1998 aivan yll\u00e4tt\u00e4en Novogroupin palkkalistoilta tittelill\u00e4 “Unix Systems Administrator“, vaikka aloittaessani en – enk\u00e4 todella moneen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-atk-muistelmia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":73,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/73"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}