{"id":68,"date":"2025-04-19T06:46:40","date_gmt":"2025-04-19T06:46:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/?p=68"},"modified":"2025-04-19T06:46:41","modified_gmt":"2025-04-19T06:46:41","slug":"miten-paadyin-atk-alalle-osa-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/2025\/04\/19\/miten-paadyin-atk-alalle-osa-3\/","title":{"rendered":"Miten p\u00e4\u00e4dyin ATK-alalle, osa 3"},"content":{"rendered":"\n

“Novon” vuosien j\u00e4lkeen ja Nokian ollessa kovassa kasvussa tulin hakeneeksi ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4sseeksi Nokia Research Centeriin Ruoholahdessa. Tarkempi teht\u00e4v\u00e4 oli Tutkimuskeskuksen Elektroniikan laboratoriossa, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli melko laaja kokoelma erilaisia tuotekehityksen asioita. Sellainen termi kuin “EDA” tarkoittaa Electronics Design Automation<\/em> ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkia niit\u00e4 ohjelmistoja ja muita tyk\u00f6tarpeita joilla t\u00e4llaista tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6asemina oli l\u00e4hinn\u00e4 HP:n ja my\u00f6hemmin runsaasti Sunin Unix-j\u00e4rjestelmi\u00e4, mukaan luettuna loistava Sun Ray kevytp\u00e4\u00e4teratkaisu jota viel\u00e4 aivan hiljattain sen meille myyneen Jyrkin kanssa ohimenev\u00e4sti muisteltiin.<\/p>\n\n\n\n

Hauskoja olivat my\u00f6s suurkokoplotterit, joilla tulostettiin (taisi olla A0-kokoa) mikropiirien suurennoksia sit\u00e4 varten, ett\u00e4 ihmissilm\u00e4 sitten tarkasteli (olikohan se “layoutin”<\/em>) mahdollisten suunnitteluvirheiden varalta. Kaikkeen ei kone pystynyt… vaikka nykyisin paljon tapetilla olevaa keino\u00e4ly\u00e4 itse asiassa hy\u00f6dynnettiin jo tuolloisissa ohjelmistoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Passiivi-instituutissa harrastetaan erilaisia vanhoja asioita, kuten toimivia analogisia puhelimia, vaikka ei olekaan Nokian valmistama.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kerran pitikin uuden plotterin ajuria viilata HP-UX-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja tein sellaisen skriptin, joka tulosti loopissa esimerkkikuvana k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ni A0-kokoista Frank Zapan portrait-kuvaa, t\u00e4ysv\u00e4rein ja eritt\u00e4in korkealla resoluutiolla tietenkin. Koska tuollainen suurkokotulostaminen kesti aika kauan, minulta unohtui tuo skripti py\u00f6rim\u00e4\u00e4n kun l\u00e4hdin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi kotiin. Tapaus maksoi melko tuntuvasti: muistelen ett\u00e4 se koko rulla erikoispaperia maksoi puolitoista tonnia, ja plotterin edess\u00e4 lattialla oli valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 korkealaatuisia Frank Zapan kuvia A0-koossa.<\/p>\n\n\n\n

Silloin 2000-2006 toki my\u00f6s Linux oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n markkinaosuudeltaan ty\u00f6p\u00f6ydill\u00e4 ja konesalissa jo melko merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4kin osuudessa. Nokiallahan oli tuohon aikaan Red Hat – pohjainen ihan oma “distronsa”, jonka parissa ty\u00f6skenteli muuan Panu joka sittemmin melko pian siirtyi Red Hatin leipiin ja lienee siell\u00e4 viel\u00e4kin tekem\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joka vaikuttaa jokaiseen Red Hatin ja sen ilmentymien k\u00e4ytt\u00e4jiin maailmalla. <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4koneilla siis suunniteltiin monimutkaisten ohjelmistokokonaisuuksien avulla erilaisia asioita, joihin liittyi usein my\u00f6s ns. simulaatiovaihe, joka tapahtui v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n suurempien simulaatioiden ollessa kyseess\u00e4 konesalin suurilla Unix- ja Linux-palvelimilla. Taisi olla Ultra Enterprise 6800 Sunin j\u00e4rjestelmist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja keskiraskaita HP-UX palvelimia, jotka usein erilaisten (ja erityisesti) ANSYS-ohjelmiston simulaatiokuormien parissa. Minun teht\u00e4v\u00e4ni oli l\u00e4hinn\u00e4 perusinfran (palvelimet, ty\u00f6asemat) hallinta ja sitten kehitysprojektien tarvitsemien ohjelmistokokonaisuuksien asentaminen ja p\u00e4ivitt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Huomattavaa on, ett\u00e4 tuolloin enenev\u00e4sti elettiin parinkin muutoksen aikaa. Ensinn\u00e4kin vain harva ohjelmistokoodi pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n laskennassa eritt\u00e4in suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 SMP-koneen prosessoreita, ja toisaalta Linux alkoi muodostamaan x86-hardwaren ansiosta jo varsin nopeaa simulointialustaa. Oltiin siis voimakkaassa siirtym\u00e4vaiheessa kohti “Beowulf”-tyyppisi\u00e4 klusterointeja ja ennen muuta ty\u00f6kuorman \u00e4lyllist\u00e4 jakamista (Sun Grid Engine ja vastaavat<\/em>). MPI oli keskeisess\u00e4 roolissa. <\/p>\n\n\n\n

Palvelimet alkoivat olla entisten suurten SMP-koneiden sijaan 1-2 r\u00e4kkiyksik\u00f6n kokoisia ehk\u00e4 parilla fyysisell\u00e4 prosessorilla varustettuja. Nykyisin taitaa t\u00e4llaisessa teknologiassa er\u00e4ajosta ja kuormantasauksesta vastata l\u00e4hinn\u00e4 SLURM-ohjelmisto, mutta ne vanhat tutut LSF, SGE, PBS ja muut esiintyv\u00e4t viel\u00e4 maailmalla vaihtelevin k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4rin, kuten sain tuonnempana Qualcommilla huomata.<\/p>\n\n\n\n

Nokian tutkimuskeskuksen yh\u00e4 relevantti merkitys ty\u00f6urallani on Unixin kyvykkyyksien syvent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oivaltamisessa tavalla ja toteutuksin joihin ehk\u00e4 ihan keskiverto-tietojenk\u00e4sittelypaikassa ei yllet\u00e4, er\u00e4iden ohjelmistoteknologioiden pariin p\u00e4\u00e4sy niiden oppimisineen ja tietenkin klassisten Unix-j\u00e4rjestelmien ja vallankin CAD-ty\u00f6asemak\u00e4yt\u00f6n kokeminen. Hyvin monessa kohdin nykymaailmassa ollaan jo unohdettu er\u00e4it\u00e4 edelleen saatavissa olevia teknologioita ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden katson suotta menneen pesuveden mukana, tuoreempien muodikkaiden ratkaisujen ollessa laadullisesti itse asiassa askel taaksep\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Edellisess\u00e4 viittaan harmillisesti osin jo unohdettuihin ratkaisuihin, joiden tilalle tulleet korvaavat menettelyt todellakin ovat sek\u00e4 laadullisesti ett\u00e4 hallittavuudeltaan ja automaatioasteeltaan kehnompia. Mutta t\u00e4ss\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 huomio siit\u00e4, ett\u00e4 maailma menee ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti eteenp\u00e4in, asiat ja painopisteet muuttuvat, sukupolvet vaihtuvat ja ennen muuta uusien ihmisten taipumus on muuttaa<\/em> asioita, ja kuka t\u00e4t\u00e4 vastaan taistelee, on tuomittu h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n. (T\u00e4m\u00e4kin on tullut ajan saatossa opittua<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Tuo Nokian aika 2000-2006 oli kuten sen kokeneet muistavat hieman erikoista aikaa. Televisiossa iltauutisl\u00e4hetyksiss\u00e4 haastateltiin Ollilaa, vaikka kyse olisi ollut maatalouden peltojen kev\u00e4tt\u00f6ist\u00e4. Kansakunta eli jonkinlaisessa Nokia-hurmoksessa, jossa kai voidaan puhua jo henkil\u00f6kulteistakin. Ansionsa tietenkin eritoten niill\u00e4 joiden parissa sain ty\u00f6skennell\u00e4, suuret herrat ja rouvat olivat sitten oma, et\u00e4inen lukunsa. Taisin kai kerran n\u00e4hd\u00e4 Ollilan ohimenev\u00e4sti, v\u00e4istellen syrj\u00e4\u00e4n kun t\u00e4rke\u00e4t ihmiset ja valokuvaajat ja uutisryhm\u00e4t siin\u00e4 t\u00e4yttiv\u00e4t kyseisen tilan.<\/p>\n\n\n\n

Aikanaan sitten l\u00e4hdin NRC:lt\u00e4 NCR:lle (heh) eli tuohon maailmanaikaan National Cash Register-yhti\u00f6ss\u00e4 oli oma Teradata-haaransa, mist\u00e4 aika pian luopuivat ja Teradatahan on er\u00e4\u00e4nlainen tietokantojen supertietokone, vastaavine low latency node interconnect- ja muine ratkaisuineen. Teradatasta ehk\u00e4 seuraavassa osiossa tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Novon” vuosien j\u00e4lkeen ja Nokian ollessa kovassa kasvussa tulin hakeneeksi ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4sseeksi Nokia Research Centeriin Ruoholahdessa. Tarkempi teht\u00e4v\u00e4 oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-atk-muistelmia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions\/70"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.passiivi-instituutti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}