Buickilla oli ’84-’87 Grand National ja siitäkin terästetty “GNX”. Passiivi-Instituutissa ollaan pitkälle edenneen keski-iän runtelemia, hattu on tukevasti päässä ja kävelykeppitelinekin (järeän rannikkotykin hylsy) on ikään kuin ennakoivasti sijoitettuna eteisen tuntumaan.
Minkään sortin turboahdinprojektia ei koskaan ole tullut tehdyksi, joten hiljattainen hankinta (Caprice sedan 4.3 v6 1988) saa toimia askartelun kohteena. Perusmoottorihan on suurin piirtein sama kuin aikoinaan GMC Syclone/Typhoon – vekottimissa, jotka olivat 90-luvun alun niitä tuntemattomille googlettamisen arvoisia.
SAE-paperi Syclonen moottorista löytyy netistä ja tokihan siinä pieniä eroja tällaiseen vanhojen hattupäisten äijien klassiseen full size sedanin voimanlähteeseen löytyy, mutta tässä projektissa kiinnostaa lähinnä konsepti, ja jos se sitten tuntuu aikanaan siltä että kiva juttu, niin voihan sitä sitten vähän sellaisen vakavamielisemmän ahdinmoottorinkin rakentaa.
Nyt mennään kuitenkin varsin maltillisesti etenkin tehojen ja vääntöjen suhteen. Nimi Grand Rational on tietenkin väännös Buickin klassikosta. Siinä oli muuten eri v6, 3.8 litrainen Buickin huonetta ja sukua oleva – muutoinkin yksi General Motorsin kaikkien aikojen robusteimmista perusmoottoreista.
Voimansiirtohan tässä on TH700R4 ja taka-akselina 8.5″ 10-bolt käkikellolukolla ja 2.56 välityksellä. Tuo harva välitys sopii oikein mukavasti Passiivi-Instituutin maantieajeluihin, sillä mennäkseen oikeastaan yhtään mihinkään on vääjäämättä mentävä “isolle tielle”, ja kuka sitä nyt viitsisi korkeilla kierroksilla ajella.
Polttoaineen ruiskutusjärjestelmästä ja moottorinohjauksesta ylipäätään tuonnempana.
Kierroksista puheen ollen GMC Syclonessa taisi olla maksimissaan 4800rpm ja kyllä se vastaavasti jonnekin neljän ja puolen tuhannen, ehkä vajaan viiden tuhannen paikkeille saa jäädä tässäkin. Itse asiassa kun on tullut ajeltua laptop kiinni näissä kahdessa 4.3 v6 – vehkeessä (pickup ja Caprice) on normaali ajelu vaihteluvälillä 1600 – 2500 kierrosta minuutissa sisältäen myös ne satasen alueet.
No joka tapauksessa logistinen tapahtuma oli kun pitkään odoteltu paketti Ankkalinnasta saapui äimisteltäväksi ja hieman tuonnempana moottoritilaan soviteltavaksi. Se tärkeämpi puoli eli apumiehen pakosarja mihin itse turbokin sijoittuu, todennäköisesti sopii sellaisenaan. Kuljettajan puoli saattaa tuottaa sovittelutarpeita tai konsanaan erilaisen, esimerkiksi pickupin vakiopakosarjan apumiehen puolelta käännettynä kuljettajan puolelle siten, että “exit” osoittaa eteenpäin. Aika näyttää miten sopivat paikoilleen.
